Nauraa, nauraa ja vieläkin....

Ei tässä voi muuta kuin nauraa,

ja hyvä niin,

 että pystyy omille mokille nauramaan

Näistä piti tulla pari, mutta ei kai kenelläkään ole näin eripari jalat.

Onneksi tämä käsitöidentekeminen ei ole niin vakavaa,

eli välillä voi kunnolla nauraa susi töille ja purkaa,

ja taas voi aloittaa alusta.

Elämä on joskus tälläistä,

ei sen vakavampaa.

Aika tylsää kai sekin olisi jos aina onnistuisi joka asiassa.