Kesäloma alkoi
ja mitäs sitä muuta markkinoilta voi ostaa ,
kun lankaa ja käsityötarvikkeita.
Ihan perushelppo mustikkapiirakka.
Pohjaan lisätyt kaurahiutaleet tekee siitä murean.
Tällä ohjeella täytyy leipoa useamminkin.
Sulotee paita Pelpakka langasta neulottuna.
Lanka on kasvinväreillävärjätty,
mikä ihanasti raidottipuseroa,
niinkuin olisi rairoitettu eri langoilla.
Langassa on albakkaa, pellavaa ja silkkiä.
Ihanan kevyt paita tuli ja on ollut jo käytössä.
Ihania kankaita ei voi vastustaa !
Majapuulla oli taas avoimet ovet päivä ja pyöräilin sinne.
Ylimäisestä pitäisi ommella mekko ja alimaisesta
tunikapusero työhön.
Jokakesäinen käsityökirppis Klemmarikellarin ympäristössä.
Tavaraa oli taas mulla paljon myynissä,
vaikka kuvasta voi näyttää vähäiseltä.
Ostajie ei ollut niinpaljonkun kun ennen,
mutta myin paremmin kuin aikaisemmin.
Rytmisukat Novitan uusimasta sukkalehdestä.
Oranssilanka on jotain omaa varastolankaa.
Sinikirjavainen on taas kevään arvontavoittolankaa.
Tyynepaita on ollut mielessä neuloa jo pitkään.
Omasta suuresta lankavarstosta löytyi sopivatkin langatkin.
Ajattelin ensin raidoittaa kirjavan ja yksivärisen kanssa ,
kun pelkäsin että lanka ei riitä.
Mutta onneksi en raidoittanut enempää.
Olen tähän lopputulokseen tyytyväinen.
Perussukkaa fabel langasta
varpaita varteen neulottuna kahtasukkaa yhtäaikaan.
Ihan samanlaiset ne eivät ole mutta ei tarvitsekaan olla.
Leipominen mökillä kaasuhellanuunissa on haastellista.
Raparperipiirakka onnistui kuitenkin aikahyvin.
Tällärtaa halusin käydä helsingissä muuallakin kuin käsityökaupoissa.
No olen ennenkin käynnyt museoissa siellä mutta ei jokakerta.
Atenum oli uusi tuttavuus minulle
ja Eero Järnefeltin näyttely katsomisen arvoinen.
Minua eniten ihastutti Ruomen luonto ja lasten kuvaus.
Lapset mustikassa taulussa yhdistyi molemmat.
Mitä lamnka ja nappikauppoihin tulee,
niin ainuttakaan lankakerää tai vyyhtiä en ostanut.
Tarvikkeita kyllä.
Joka alkukessään kuuluva alppiruusupuisto käyntti suoritettu.
En tiedä onko jo niin monesti käynyt että ei nyt säväyttänyt.
Ensimmäisen Veera Välimäen vaakatakin tein vihreillä sävyillä.
Tähän ostin ihan langat Ilonlankakupasta vartavasten.
Silkkimoharia olisi kyllä ollut kotonakin,
mutta en tietenkään muistanut sitä.
Tein aika tiukan ja varsinkin hihat tuntui aluksi turhan tiukalta.
Kovin lämmin takki tämä on jotenei juuri näille helteille juuri nyt.
On nyt tullut neulottua jokakuukausi yksi neulejakku
tai pusero valmiiksi niin
tämä on nyt viides valmistunut tänävuonna.
Oli suunitelma kutoa nopeasti eripunasista pohjaa
ja valkokirjavalla kuvio.
Kutoessa petyin kovin mitä oli tulossa,
mutta kun toin kotiin
lopputulos ei ollut niin paha kuin luulin.
Kaipa tämäkin matto jostain paikkansa löytää,