Jälleen yksi uusi sukkapari on valmistunut
SiniSukat kirjan ohjeista.
Linnut on silmukoitu päälle,
ja vähän muutakin silmukoitu.
Jälleen yksi uusi sukkapari on valmistunut
SiniSukat kirjan ohjeista.
Linnut on silmukoitu päälle,
ja vähän muutakin silmukoitu.
Yksi ryijy joka on löytänyt paikkansa asunnostani.
Torkkupeitto taas on mökillä lämmitämmässä viileinä iltoina.
Pyllytin on nyt talvella kovassa käytössä.
Muutamia kuvia viimevuoden korteista.
Korttien teko on jäänyt vähemmälle.
Innostus välillä puutuu,
vaikka tarvikkeita riitäisi.
Jokunen nopeasti neulottu pipo tuli tehtyä.
Niin ja nämä vanttuut ,
mitkä on neulottu angorakanilangasta.
Ovat jo lämmitäneet tänä talvena toisten kesineiden alla hyvin.
Tämä pipo tuli vähän puseroille kaveriksi loppulangoista
Viimevuona tuli kudottua 22 sukkaparia,
mikä oli vähemmän kuin vuonna 2020,
jolloin tuli neulottua 27 paria.
Monia mielenkiitoisia malleja tuli neulottua
ja sitten niitä jossa antoi vaan mennä.
Kaikesta huolimatta lankavarasto
ei millän lailla näytä ehtyvän päin vaistoi.
Miten ihmeessä sitä aina ostaa sellaisia lankoja
mitä ei sitten sovi mihinkään tai ei riitä.
Joten osta aina uutta.
Ihastuin heti tähän Raumanpitsin
kaarokepuseroon.
Langat oli jo valmiina ,
kun olin ajattellut neuloa strömsöönpuseron.
Lankana on suomenvillaa valkoinen ja hiekka.
Siis lampaiden omiavärejä.
Vuonnue Tilda villalankaa DK paksusta.
Vaikka itsesanonkin niin olen tyytyväinen lopputulokseen.
Aivan ihastunut tähän.
Todella ihanan tuntuista villaa pitää päällä.
Niin ja kellä ei vielä ole tätä mallia,
niin se loytyy Rauman kaupunginsivulta.
Ohje oli selkeä.
Niin minäkin kuin muutkin.
Eli puseroita oli tullut neulottua.
Ensimmäinen oli novitanohje
yljältäalaspäin neulottupusero.
Nämä sitten Islanninneuleita
Islanninlangoista.