Vaikea taitolaji

Niin aikavaikea taitolaji

on tehdä miehille tarkoitettuja kortteja.

Ei saisi olla liian kruustatuja

ja naisellisia.

No tässä yksi yritys!

Toivoittavasti kortin saaja huomaa samat pointit kuvasta 

kuin minä.

Viisi ilmapalloa on kuin

yksi joka vuosikymmenelle.

Ratakiskot kuvaa mielestäni sitä,

että tämäkin kaveri on aikoinaan 

lähtenyt Kainuun korvesta leivän perään Helsinkiin.

No voipa hän löytää kuvasta muutakin,

kuin nämä mitä minä löysin.

Justokakkukokeilua

Juustokakkujakaan en ole pitkään aikaan tehnyt.

Ennen olin kovakin leipomaan,

varsinkin lapsuuden kodissani,

mutta sitten tuli erilaiset keittiöt joissa ei niin ilo ollut leipoa.

Oman haasteensa asetti Venäjällä asuessa sähkö ja sen saanti, 

tai hella oli ajat sitten paremmat päivät nähnyt.

Niin ja tietysti tänä yhden hengen talaotta,

mitäs sitä liiemmin vain itseävarten leipoo,

lihoo vain.

Tämä juusto kakku on aikapieneen vuokaan tehty,

joten näin yksineläjäkin voisi tälläisiä herkkuja edes joskus tehdä.

Jokin meni pieleen

 Niin jokin meni pieleen,

näitä pullia leipoessa.

Kohottaminen ei onnistunut alkuunkaan.

No vaniliapullilta näyttävät,

mutta..........

Leipomista yömyöhään

Kun ensin käy töissä ja

sitten täytyy ottaa nokoset,

niin leipominen venyy yömyöhään.

Niin ja kun jauhotkin loppui kesken

 ja kaupasta ei voi ostaa vai jauhoja 

vaan muutakin samalla.

Nämä vadelmapötköjen ohje löytyi

www.kotikokki.net 

sivuilta.

Ensin ajattelin että taikinasta tulee vanhanajanvoitaikina,

mutta on paljon mureampi.

Näyltään kuvassa ei näytä niin hyvältä

kuin ne on maultaan.

Seinävaate vuosientakaa

Yli 20 vuotta sitten asuin vuoden päivät 

Rantsilassa Savalojankylässä.

Yhden talon vanhassa rakenuksessa 

kokoontui kansallisopiston kudontapiiri.

Siellä tein tämän villaisen seinävaatteen.

Pompulat, lagannostot tapahtui sukkapuikoilla.

Muuta en sitten tästä tekniikasta muista.

 

Mekko vuodelta..........

 Eipä paljon ole lapsuudeta vaateita jäljellä,

mutta tämä mekko ja lapanen on.

laitoin makuhuoneen seinälle nämä roikkumaan

Tekijöistä ei ole tietoa.

Mekon on ommellut joko naapurin täti 

tai setäni vaimo.

Lapsuudessani äitini kutoi kaikille sukulaisille matot

 ja niistä paloista mistä ei leikattu kudetta

sedän vaimo ompeli suvun tytöille mekkoja.

Siis matot ja mekot muistuttivat toisiaan.

Sukkapuikot naulaan

Ei nyt ihan loppullisesti,

mutta nyt pidän taukoa 

sukkien neulomisesta.

 

Alkuvuosi on tehtykin sukkia niin,

ettei muuta ole tehtykään.

Nyt on aika keskittyä

muihin käsitöihin.

 

Työhuone komistuu........

Nämä kaksi vanhaa äitini aikaansaannosta

löysivät paikkansa tietokonepöyden vierestä työhuonessani.

Kuultokudoksia meillä tehtiin paljo,

joskin tätä lintumallia vähän.

Kanavatyöt oli aika vieras meille.

Äiti teki tämän leikkajat taulun varta vasten minulle,

ja aina se asunnossani ollut.

Muisto äidistä ja siitä sanomasta,

 mitä hän tällä työllä halusi minulle viestittää.

Pakkoostos!

Ihan pakko oli ostaa tämä ompelulaatikko!

No pakko ja pakko, niin,

mutta..........

Monilla kirpputoreilla olen näitä ompelulaatikoita katsonut,

mutta yleensä ovat aika huonokuntoisia,

tai turhan kalliita.

Tämä laatikko löytyi 

Punasenristin kontista Turusta.

Kontti on on hyvin siisti ja kohtuu hintainen liike.

 

 

Niin mitä tähän laitan,

ompelutarvikkeita vai 

askarteluhärpäkeitä,

en ole vielä päättänyt.

Hyvää naistenpäivää!

Hyvää naistenpäivää!

Työpäivä takana,

joten nyt on hyvä aika 

viettää naistenpäivää kotosalla

ja maistella eilen leipomaani kääretorttua.

Kakkuharjoitusta

Suklaabananikakku

tehty harjoitukseksi.

Samoista väreistä

Samoista väreistä kuin tuo edellinen sukka.

Koko alkuvuoden olen sukkia neulonnut,

ja yrittänyt saada sukkalankalaatikon

keriä vähenemään.

No mikä tulos?

Laatikko on yhtä täysi kuin ennenkin!

Siis uusia ostettu? 

Ei, vaan sukkalankoja lojui yli

laatikon vaikka missä,

joten ne kun sain mahtumaan laatikkoon,

lopputulos oli taas täysilaatikko.

Eli tällaista se on lankojen vähentäminen.

No jaa...........

No jaa...

 

 sukkaa tää kai muistuttaa.

Ei ihan vielä ole hanskassa tuo

kirjoneule.

Taas tuli käytya Liaros

Liedon aseman kylässä on kyläkauppa,

jossa myydään myös lankoja.

Langat ovat kuolinpesästä .

Tämä oli jo kolmaskerta kun kävin lankoja penkomassa,

ja jokakerta löytyy uutta.

Tällä kertaa löysin pellavaa ja samettilankaa.

Poppanaa olen aikaisemmin ostanut paljonkin,

mutta nyt vähän lisää.

Armi ryijylankaa en ostanut vielä,

kun en tiedä jakaisinko kutoa ryijyä.

Väriskaala ryijylangoissa on todella suuri.

Onneksi Fölipussi tekee matkasta halvan,

joten taas jokupäivä matka suuntaan sinne uudestaan.