Taas tämä sunnuntai juttunen jostain vanhasta käsityöstä.
Tottakai tämä piirongiki on käsintehty!
Tekijää en tiedä.
En tiedä milloin tehty, ehkä 1800 luvulla.
Sen mitä tiedän on,
että piironki palveli pitkään isäni lapsuuskodissa
päätyen kuuskytluvulla romukaapiksi lapsuus kotiini, kunnes
eräs tuttava sanoi jos tuo ei tuosta lähde niin hän vie, niinpä vanhempani veivät kaapin entisöitäväksi.
lopputulos oli hyvä!
Kaikkien hylkäämästä tulikin kodin kaunistus.
Samaanaikaan löytyi aitan uumenista peililaatikoineen,
mikä oli tietenkin tosi huonokuntoinen.
Entisöinti sai peilille uuden ilmeen ja sen jälkeen nämä kaksi on olleet yhdessä.
Niin silloinkuin ne olivat vanhempieni kodeissa ja nyt minulla.
Tämä tuntemattoman tekijän,
tuntemattomana vuonna tehty taidokas piironki
muistuttaa minua isääni ja hänen ihanaa lapsuuskotia.
Tärkeä muisto lapsuudesta.