Tietoja minusta

Oma valokuva
Tykkään louskutella kangaspuita.Kankaankudonta on ollut pitkään minun pääharastus. Muutamavuosi sitten innostuin korttien teosta ja se kiinostus on pysynyt. Viimeisenä kiinostuksen kohteena on ollut matonkuteista virkkaminen. Innostun kaikenlaisesta uudesta kovasti. Keskeneräisiä töitä on vaikka kuinkamonta kotona ja uusia suunitelmia pukkaa.Otan mielellään vastaan kommenteja ja neuvoja.Kirjoitele tähän tai sähköpostiini riikka-sofia@hotmail.com . Kiva kun kävit.

tiistai 31. heinäkuuta 2012

Kesäisiä kortteja

Vaihteeksi kortteja eikä vain aina virkkaus kuvia. Nämä kortit tein jo ajat sitten kesän alussa, mutta kuvaaminen aina kestää ja kestää.............




lauantai 28. heinäkuuta 2012

Rannalla


Viimein ihana lämmin päivä ilman ukkosta ja sadekuuroja! Lähdin pyörällä kahdeksan kilometrin päähän rannalle. Ihana oli pulahtaa veteen ja istuskella lammen rannalla, mutta.....................

eihän ilman virkaus, ei toki. Uimisen jälkeen valmistui melkein yksi kori ennen kun pyörä ajoi kotia kohti. Tällaisia päiviä pitäisi olla kesässä enemmän. Kesäloma on loppunut jo ajat sitten mutta vapaipäivinä pitää nauttia aurinkoista ja virkauksesta!

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Räsyvirkattuja koruja


Nämä nyt eivät olen erinomaisesti onnistuneita koruja. Tein poppanakuteella räsyvirkkausta.Matonkude on parempaa kuin pokkanankude räsyvirkkaukseen, mutta tulipahan kekeiltua tämäkin.Koruja olen jo muutaman kerran pitänytkin.

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Haarukkapitsiä



Olin kesäkuussa käsityötorilla myymässä kortejani. Päivät oli aika hiljaisia ja teimme samalla jokainen myyjä omia käsitöitämme. Muutamat tekivät haarukkapitsiä ja ajattelin etten kaikkea ala yrittämään, mutta kuinkas kävi. Katselin kuinka nopeasti pitsi edistyi ja miten helppoa se onkin niin...................minäkin innostui. Ei muuta kun ostin haarukan ja aloin tekemään.Se olikin ihan mukavaa ja taas löytyi uusityö jota voi tehdä junassa, linja-autossa jne eikä vaan frillahuiveja. No tätä ensimmäistä pitsiä mikä on tällaista kokeilua, enkä vielä tiedä mitä siitä tulee. Parhaillaan teen, niin matkoilla, paperilangasta verhoa haarukkapitsinä. Perästä kuuluu jos valmistuu....................

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Pallista tulikin säkki


Tänä kesänä olen kaiholla muistellut viime kesää kun vietin niin paljon parvekkellani leikaten matonkuteita ja muita käsitöitä tehden. Tänä kesänä taas en juuri ole tarennut olla parvekkeella. Kylmä tai sadeilma ovat estäneet käsitöidentekemisen siellä. Jotain sentään olen saanut tehtyä siellä. Aloin virkata räsykuteista pallia. Sen verran pölystä hommaa oli että oli parempi virkkailla parvekkella kuin sisällä. 

Pikkuhiljaa työ edistyi ja suureni. Niin että pallista tulikin säkkituoli.


Räsykuteet menivät mukavasti virkkaukseen ja loput täytteeseen. Täytettä löytyi nurkista vaikka mitä. Liian ohkaista matonkudetta vanhoja lakonoita, langanpätkiä jne. Pitää vaan tehdä pieni leikkaus palloon että voi vielä lisätä täytettä.
Nyt sitä vaan odottelee kauniimpia säitä että voi taas tehdä jotain mukavaa käsityötä parvekkella.

lauantai 14. heinäkuuta 2012

Kokeilu tämäkin

Minun piti saada juuri tietyn väristä vaaleenpunaista kudetta pienen tyttövauvan tarvike koreihin. juuri sellaista ei löytynyt tietenkään mistään ja piti alkaa soveltamaan miten saisi mahdollisimman vaaleapunaisia koreja virkattua.

Tässäpä tulos, Yksivärinen ja kirjava vaaleenpunaista muistuttava kude yhteen. Tämän jälkeen olen jo tehnyt muutaman korin tällä tavoin. Eli kokeilusta tuli käytäntö.

torstai 12. heinäkuuta 2012

Oli taas pakko..........



Oli taas pakko päästä kutomaan kangaspuilla. Niin pakko ja pakko. Kukaan ei käske ja kaapit on täynnä entisiä töitä, mutta..............on niin mukava aina välillä kutoa ja edellisestä kutomisesta on jo kulunut aikaa. Tällä kertaa taas näitä pannunaluisia, mitä on niin mukava antaa tuliaisina tarvittaessa.

Toinen asia on sitten milloin saan nämä ja edellisetkin pannunaluset tehtyä loppuun. Viimeistelytyöt kun kestää minulla aina. Ei niissä kauan menisi kunhan vaan saisi tehtyä.Muitakin viitävaille valmiita töitä löytyy kapeista.

Niin ja näitä pannunaluisia tuli taas kudottua muutama lisää ja aikaa ei kulunut kauan kutoessa.

lauantai 7. heinäkuuta 2012

Tarinamatto 2011 osa 3

Paraatimatto oli jo ollut jo jonkun aikaan Kakolanmäessä kunnes lähdin sitä katsomaan ja kulkemaan mattomatkan. Niin vieras paikka Kakolanmäki on ollut mulle, että oikein kartasta piti katsoa että oasisi Raisiosta sinne pyöräillä.




Tallasin mattoa innoissaan että siellä on minunkin vajaa 4 metrinen pätkä, mutta missä? Niin täysin mahdoton oli löytää sitä eikä tarvinnutkaan. Samalla se tuntui niin häviävän pieneltä koko maton määrässä. Tuntui vaan hyvältä että minäkin olen saanut olla edistämässä tämän maton synnyssä yhteistyössä lukuisten toisten kutojien kanssa..Sääkin suosi minun matto matkaani. Samalla sain vastata kysymykseen mitä mietteitä matka tuotti ja mitä tälle joutomaalle keskellä kaupunkia pitäisi tehdä. Jälkimäiseen muistan vastaneen etteikö kaupungissakin saisi olla joutomaata. Totta toki!

Mielenkiintoisen matto matkani jälkeen menin pyöränikanssa Förrillä yli Aurajoen. pyöräilin Luostarinmäkeen käsityöläismuseoaluelle jossa en ole varmaan vieraillut jälkeen lapsuus vuosien, ja siitä on jo kauan. lisäksi kaupungilla oli samaan aikaan kolme erityyppisiä mattonäyttelyä meneillään ja kävin niissä kaikissa. Kun kotiin viimein pyöräilin niin olihan sitten matto asia koettu monelta kannalta. Sellainen oli minun viime kesäinen kultuuripäivä.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Tarinamatto tarinoita 2011 osa 2

Yksi tarinamatto teemana liittyvä oli punaisen paraatimaton teko. Mattoloimi ei ollut kovin leveä mutta kuteena käytettiin punasävyisiä räsykudetta. Mattoa kudottiin eri Taitokeskuksen asemilla tällä Varsinaissuomessa. jokainen kutoja sai kertoa ja kirjate ne ylös omia mietteitä kudonnan aikana. kutojia oli monia jotkut kutoivat muutaman sentin toiset muutaman metrin. Olin kerran paikalla kun päiväkotilapset kutoivat muutaman sentin vuorollaan.

Taulusta löytyy jokaisen kutojan nimi etunimellä, kaikki kun eivät ilmaisseet sukunimeä. Paraati mattoa yritettiin tehdä yhteistuumin 500metriä ihan niin paljon ei tullut mutta paljon ei jäänyt uupumaankaan metrejä.
Oli mukava kutoa yhteistä mattoa. Jokaisen osuus oli tärkeä vaikka olisi ollut pienikin matka. Niin ja mihin tämä pitkämatto päätyi ? Matto oli kuukauden päivät Kakolanmäessä joutomaassa. Seuraavassa osassa lisää siitä sitten.